|
13.11.2007 |
|
03.11.2007 Nakkilassa kun käyn. Nyt kun kerran voitettiin niin voidaan tehdä raportitkin. Neljännen Rambon kunniaksi teemana elokuva. Anteeksi jo etukäteen.
Draivia – Salba III 4-3
Toiminta, Suomi 2007. Ohjaus: Niko Lampinen. Käsikirjoitus: Pertti Järvinen & Matti Savolainen. Kuvaus, leikkaus ja lavastus: Nakkilan Tennisklubi. Musiikki: ei ollut. Pääosissa Ratalan veljekset ja Marko Östman (as Himself). Perustuu samannimiseen salibandyotteluun.
Trilogian neljännessä osassa Draivia palaa kesätauolta painajaistensa Nakkilaan. Lohkoa hallitseva raumalaisjuntta on sankariemme poissa ollessa kaapannut piikkipaikan ja siepannut arvokkaat 5 sarjapistettä. Lisää murheita Draivialle tuo Capt. Jack Sparrown paluu entistä ehompien käsihikinauhojen kera.
Itse juoni ei tarjoile mitään uutta: Pahikset (mm. väkevästi tulkitseva J-M Lepistö) ovat ilkeitä, monilukuisia ja rumia kun taas karkeakäytöksiset mutta pohjimmiltaan hyväsydämiset sankarit (mm. upean roolin tekevä veteraani Poro Pietilä) taistelevat pyyteettömästi ylivoimaisen uhan edessä ja ovat muutenkin kaikin puolin fixuja ja filmaattisia.
Lopun pakollisen takaa-ajokohtauksen jälkeen tietysti oikeus (M.Ratala) voittaa, kuitenkin tuottajat ovat jättäneet loppuratkaisuun takaportin jatko-osille.
Keskinkertaisuuksien yläpuolelle pätkän nostaa nimetön mutta vahva näyttelijäkaarti, etunenässä karskia ja ärsyttävää, mutta oikeamieleistä kapteenia esittävä Matti Ratala. Ratala palkittiinkin suorituksestaan sekä maalipensselillä että varasudilla.
Sarjan edellisiin osiin verrattuna Nakkilan kohtaaminen ei mässäile väkivallalla, käsikirjoittajat ovat selvästi kosiskelleet nuorta yleisöä ja ikärajaksi onkin saatu Sallittu. Pientä perseen puristelua tietysti esiintyy mutta kaikki koiruudet tehdään pilke silmäkulmassa.
Yhteenvetona kyseessä on kelpo viihdepläjäys kunhan katselija muistaa asennoitua kevyesti.
Arvostelut:
**** (4/5)”Adrenaliini virtaa!” *** (3/10) ”Ei mitään uutta” Juuso Liljeroos, Uusi-markku Timo Soininen, kaupunkilehti Uusi Ganal
NTK – Draivia 5-6
Komedia, Suomi 2007. Ohjaus: Vekku Ranula. Käsikirjoitus: Kari & Juuso Raitanen. Kuvaus, leikkaus ja lavastus: Nakkilan Tennisklubi. Musiikki: ei pelannut. Pääosissa Hoopi Haapajärvi ja Vitun Pakit.
Raitasen veljeksien uusin tuotos on hulvaton komedia jossa Eddie Murphyksi pukeutunut Antti Pirhonen onkin oikeasti mies.
Pätkän alku ei lupaa suurempaa katsojaelämystä. Henkilöhahmot jäävät jotenkin ohuiksi ja heihin ei pysty samaistumaan. Tietysti koko teos rakentuu Pirhosen karisman ympärille ja sitä tuttua alapäähuumoria kyllä viljelläänkin kyllästymiseen asti. Juoni, mikäli sitä on edes olemassa, heittelehtii turhan paljon ja lopputekstien näkyessä katsojille jäi taatusti valju olo liian yllättävästä ja kliseisestä loppukliimaksista.
Pirhonen on esiintynyt jo tuhansissa vastaavissa rooleissa joten mitään uutta ei tältä rintamalta. Pahiksien rooleissa sen sijaan nähtdään länsi-suomen hollywoodin nuoren polven esiinmarssi, seuratkaa tulevaisuudessa taiteilijanimiä #68 ja #13. Lisäksi perusvarmaa tulkintaa Janne ”Jaws” Rajalalta, taas.
Arvostelut:
***** ”Hulvaton komedia!” *1/2 ”Ääliöhuumoria” Poro, sbs-draivia.net Markku Rintala, SydänSatakunnanKansa {moscomment} |